Sarjoittainen päänsärky noudattaa kehon sisäistä kelloa – ymmärrys voi auttaa sairauden hoidossa

Uusi tutkimuskatsaus vahvistaa: Hortonin neuralgia - tunnetaan myös nimellä sarjoittainen päänsärky - liittyy tiiviisti vuorokausirytmiin ja vuodenaikojen vaihteluun

Harvinainen mutta äärimmäisen kivulias Hortonin neuralgia noudattaa selvästi kronobiologista kaavaa, eli liittyy kehon sisäiseen vuorokausikelloon. Näin todetaan tuoreessa Cephalalgia-tiedelehden laajassa katsausartikkelissa, johon myös Helsingin Sanomat viittaa Tiede-osiossaan.

Sarjoittainen päänsärky eroaa esimerkiksi migreenistä paitsi oireiltaan, myös siinä, mihin aikaan vuorokaudesta ja vuodesta kohtaukset ilmenevät. Tämä havainto voi auttaa parantamaan hoitoa ja potilaan omaa ennakoivaa ymmärrystä.

Kohtaukset iskevät kellontarkasti – useimmiten yöllä

Hortonin neuralgialle tyypilliset kohtaukset ajoittuvat usein yön tunneille, erityisesti klo 21–02 välille – juuri siihen aikaan, kun keho siirtyy lepoon. Kivun kuvaillaan usein tuntuvan kuin “ruosteinen naula työnnettäisiin silmään”, ja se voi kestää varttitunnista useisiin tunteihin. Kohtauksia voi esiintyä sarjoina viikkojen tai kuukausien ajan, minkä jälkeen ne saattavat kadota kuukausiksi tai jopa vuodeksi/ vuosiksi.

Monilla potilailla kohtaukset toistuvat jopa täsmälleen samoina päivinä tai kellonaikoina vuodesta toiseen, mikä viittaa selkeään yhteyteen kehon sisäisen kellon, valon määrän vaihtelun ja hermostollisten säätelyjärjestelmien välillä.

Hypotalamus, valo ja D-vitamiini mukana taustavaikuttajina

Sarjoittaisen päänsäryn yhteys aivojen hypotalamukseen, erityisesti sen suprakiasmaattiseen tumakkeeseen, nostetaan esiin merkittävänä tekijänä. Tämä aivoalue säätelee muun muassa unirytmiä, hormonieritystä ja lämpötilaa – ja saa tahdistuksensa valon määrästä. On havaittu, että Hortonin neuralgiaa esiintyy yleisemmin alueilla, jotka sijaitsevat kauempana päiväntasaajasta, kuten Suomessa.

Katsauksessa mainitaan myös yhteys D-vitamiinin puutokseen, mikä tukee ajatusta siitä, että erityisesti syksyn ja talven pimeät kuukaudet – etenkin marraskuu – voivat olla Horton-potilaille raskaita. Tässä kontekstissa D-vitamiinilisän merkitys korostuu mahdollisena tukitoimena.

Hoito vaatii yksilöllistä räätälöintiä – ja ymmärrystä. Hortonin neuralgiaa sairastaa Suomessa arviolta 10 000–15 000 henkilöä. Vaikka sairaus on harvinainen, sen vaikutus elämänlaatuun voi olla dramaattinen. Kipu on äkillistä, intensiivistä ja lamauttavaa, eikä tavanomainen kipulääkitys ole yleensä riittävä.

Artikkelissa tuodaan esiin, että tehokkaimpia akuuttikeinoja ovat hapen käyttö kohtaushoitona ja sumatriptaani. Triptaanit kuten sumatriptani eivät kuitenkaan ole ongelmattomia, sillä jo alle kymmenen annosta kuukaudessa voi aiheuttaa sairauden kroonistumista.

Potilaskokemusten mukaan jotkut ovat käyttäneet myös psykedeeliterapiaa hyvällä menestyksellä, kuten psilosybiiniä. Tämä linja on noussut esiin myös Suomen Horton-yhdistyksen potilastarinoissa ja vertaistukikanavissa, joissa jaetaan kokemuksia vaihtoehtoisista hoitomuodoista.

Yhdistys toimii paitsi tiedon jakajana ja vertaistuen tarjoajana, myös äänitorvena potilaiden tarpeille terveydenhuollon suuntaan. Se nostaa esiin esimerkiksi happihoidon saatavuuden ja diagnoosin viivästymisen ongelmia.

Neurologian erikoislääkäri Ville Artto (HUS Meilahti) korostaa, että vuorokaudenaika ja kohtausten kesto voivat auttaa tunnistamaan oikean päänsäryn tyypin. Koska päänsäryn taustalla ei useinkaan ole näkyvää poikkeamaa kuvantamisessa tai laboratoriokokeissa, kliiniset havainnot – kuten ajankohta, kausiluonteisuus ja kohtauksen kesto – ovat keskeisiä oikean diagnoosin kannalta.

Artto kuvaa Hortonin neuralgiaa “yhdeksi potilaiden kuvaamaksi kivuliaimmista tiloista”, jonka ennakoitavuus on yhtä aikaa kirous ja mahdollisuus. Kun kello käy säännöllisesti kohtauksille, se tarjoaa myös mahdollisuuden ajoittaa lääkitys tai tukihoito etukäteen.

Yhteenveto Hortonin potilaille

• Kiinnitä huomiota vuorokaudenaikaan ja vuodenaikaan, jolloin kohtaukset esiintyvät.

• Pidä päänsärkypäiväkirjaa – se voi paljastaa kaavamaisia piirteitä ja auttaa lääkärin diagnostiikassa.

• Tukikeinot: säännöllinen unirytmi, D-vitamiini, valoaltistus ja tarvittaessa happi- tai lääkehoito.

• Vertaistuki: Suomen Horton-yhdistys tarjoaa kokemustietoa, vinkkejä ja tukea potilaille.

Tämä oli tiivistelmä HS Tiede -artikkelista, mikä valitettavasti on maksumuurin takana. https://www.hs.fi/tiede/art-2000011323175.html

Kuvat kaapattu Organisation for the Prevention of Intense Suffering - OPIS järjestön YouTube videosta.

https://www.preventsuffering.org/cluster-headaches/

HORTON 2025 tapahtuma 12.-14.9.2025 Seinäjoella Hotelli Sorsanpesässä

https://tapahtuma.hortonyhdistys.fi/

#hortoninneuralgia #sarjoittainenpäänsärky #hortoninsyndrooma #itsemurhapäänsärky #horton #vertaistuki #hortontapahtuma #hstiede